HISTORIA

Vapaaehtoisella meripelastustoiminnalla on pitkät perinteet Suomessa. Toiminnan pohjavireenä ja kantavana ajatuksena on kautta aikojen ollut omaa aineellista etua tavoittelematon, inhimilliset näkökohdat huomioon ottava asenne.

Ensimmäinen vapaaehtoinen meripelastusasema perustettiin Suursaareen jo vuonna 1857. Suomen Meripelastusseura perustettiin 40 vuotta myöhemmin kehittämään vapaaehtoisten meripelastusyhdistysten toimintaa.

Otteita Juhani Merilahden toimittamasta 100-vuotishistoriikista "Sadan vuoden meripelastustyö - Suomen Meripelastusseura 1897-1997", Hansaprint Turku/83073/1997

1897
Suomen Meripelastusseuran säännöt vahvistetaan 11.1. ja pidetään perustava kokous 27.3.

Valitaan Meripelastusseuran ensimmäinen hallitus: senaattorit Carl Tudéer ja Lennart Gripenberg, kenraalimajurit Konstantin de Pont ja Nikolai Sjöman, professori K.R. Wahlfors ja satamakapteeni O. W. Andstén.

1898
Merikapteeni G. H. Roosin tutustumismatka Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Tanskan meripelastukseen.

1903
"Suomen Meripelastusseuran käsikirja uinnissa ja hengenpelastuksessa" ilmestyy.

1913
Hankitaan ensimmäinen moottoripelastusvene Hangon meripelastusasemalle.

1917
Lakkautetun Viipurin hengenpelastusseuran koko omaisuus lahjoitetaan Meripelastusseuralle.

1927
Suomen toinen merenkulkukongressi kiinnittää huomiota maamme meripelastuksen tilaan ja vaatii lisää yleisiä varoja vapaaehtoiseen meripelastustyöhön.

1929
Drakenin haaksirikko Utön luona marraskuussa.

Asiantuntijalautakunta pohtimaan komentajakapteeni Eino Huttusen johdolla maamme meripelastuksen järjestämistä entistä toimivammaksi.

1930
Suomen ensimmäinen Pelastusrengas perustetaan Turkuun vuoden puolivälissä.

Sisävesien ensimmäinen pelastusvene Siilinkari valmistuu Tampereelle.

Suomen Meripelastusseuran Julkaisu alkaa ilmestyä ja meripelastuskäsikirja julkaistaan.

Suomen Meripelastusseuran Naiskerho perustetaan Helsinkiin marraskuussa.

1932
Petsamon, Laatokan, Seiskarin, Haapasaaren ja Näsijärven pelastusasemat päätetään perustaa.

1933
Meripelastusseuran raha-automaattitoiminta aloitetaan.

1934
Porvoon Pelastusrengas alkaa toimia.

1935
Meripelastusseuran aloitteesta ulkomailta saapuvilta kauppa-aluksilta aletaan kerätä meklarimaksua.

Ensimmäisen meripelastusristeilijän suunnittelu käynnistetään.

Loviisan Pelastusrengas perustetaan.

1936
Uusi laki lästimaksuista, sen varoja voidaan käyttää myöskin meripelastustoiminnan hyväksi.

PV Outoori vihitään ja sen päälliköksi palkataan merikapteeni Niilo Saarinen. Alus lähtee asemapaikalleen Hankoon. PV Valsörn vihitään joulukuun alussa Tolkkisten telakalla.

1938
Toinen meripelastusristeilijä tilataan Turusta.

1939
Meripelastusseuran laivastoa esitellään Porvoossa ja Helsingissä.

Perämeri saa ensimmäisen meripelastusasemansa Kellon Kiviniemeen.

1940
Maaliskuussa aletaan siirtää meripelastuskalustoa turvaan Hangosta.

1947
Meripelastusseurojen tavoitteena sisäisen organisaation vahvistaminen.

1948
Meripelastusseuran uudet säännöt vahvistetaan keväällä.

Merenkulkuneuvos Antti Wihuri valitaan hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuussa.

Fil.tri. Henrik Ramsay Meripelastusseuran ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi.

Kauppaneuvos H.A. Elfvingistä tulee Meripelastusseuran ensimmäinen kunniajäsen.

1949
Sovitaan meripelastuksen suorittajapuolten yhteistoiminnasta.

Suomen Meripelastusseuran Reposaaren osasto perustetaan.

Poriin perustetaan Meripelastusseuran alaosasto syyskuussa ja Reposaareen Pelastusrengas huhtikuussa.

1951
Salon Seudun Meripelastusyhdistys perustetaan.

1952
Meripelastusseura Helsingin olympialaisiin meritse saapuvien opastajana.

Päätetään veneliikennevalistuksen käynnistämisestä.

1953
Raumalle perustetaan sekä Meripelastusseuran paikallisosasto että Pelastusrengas ja Hankoon Pelastusrengas.

1956
Harmaja, meripelastusseuran ensimmäinen teräsristeilijä, lasketaan vesille.

1957
Meripelastusseuran 60-vuotispäivät 4.10. Helsingissä.

Kotkan paikallisosasto perustetaan.

1959
Kymenlaakson paikallisosaston toivomus rekisteröidyistä paikallisyhdistyksistä julkistetaan.

Meripelastusseuran sääntöjenmuutoskomitea aloittaa työnsä.

Ouluun ja Uuteenkaupunkiin perustetaan Pelastusrengas.

1960
Hyväksytäään Meripelastusseuran uudet säännöt, joiden mukaan rekisteröidyt paikallisyhdistykset mahdollistuvat.

1961
Pietarsaareen ja Helsinkiin perustetaan meripelastusyhdistys.

1962
Perustetaan Turunmaan Meripelastusyhdistys ry ja Pohjois-Päijänteen Järviosasto - ensimmäinen sisävesien paikallisyhdistys - ja Oulun Meripelastajat ry aloittaa toimintansa.

Niilo Saarinen, toinen teräsristeilijä, valmistuu ja luovutetaan Kymenlaakson Meripelastusyhdistyksen käyttöön.

1963
Merikapteeni Paul J. Lammin 22-vuotinen toiminnanjohtajakausi alkaa.

Ensimmäinen nainen Meripelastusseuran johtoelimiin valintaan: rouva Rakel Wihuri valtuuskuntaan.

1964
Korpilahden Järviosasto perustetaan, samoin Lahden Järvipelastusyhdistys ja Tampereen Meripelastusyhdistys.

1965
Tammisaareen, Tornioon ja Naantaliin perustetaan meripelastusyhdistys.

1966
Varatuomari Mikko Mannion 20 vuotta kestänyt hallituksen puheenjohtajakausi alkaa.

Meripelastusseura organisoi ensimmäiset neuvottelupäivänsä Helsinkiin.

Espoo, Kokkola ja Pohjois-Karjala saavat omat meripelastusyhdistyksensä.

1967
Vaasaan perustetaan meripelastusyhdistys.

1968
Raahen Meripelastusyhdistys ry perustetaan.

1969
Porkkalan ja Etelä-Saimaan meripelastusyhdistykset ja Nesteen venekerhon meripelastusjaosto perustetaan.

1971
Pohjois-Savon Järvipelastusyhdistys ry perustetaan Kuopioon.

1972
Meripelastusseuran 75-vuotishistoriikki ilmestyy.

1974
Loviisaan ja Kaskisiin perustetaan meripelastus- ja Heinolaan Järvipelastusyhdistys.

1975
Meripelastusseura maailmanlaajuisen meripelastuskonferenssin isäntänä; myös meripelastusnaiset kansainvälisen huomion kohteena.

Meripelastusaiheinen postimerkki julkaistaan.

Varkauden Seudun Järvipelastusjaosto aloittaa toimintansa.

1978
Ensimmäinen meripelastuskontakti Neuvostoliittoon.

Keski-Päijänteen Järvipelastusyhdistys ry perustetaan Jämsään.

1979
Savonlinnan Seudun Järvipelastusyhdistys ry perustetaan.

1980
Syyskuussa Reposaari I, Meripelastusseuran viimeinen varsinainen teräsristeilijä, otetaan käyttöön.

Kiviniemen Meripelastusyhdistys ry perutetaan Haukiputaalle.

1980
Pohjois-Keiteleen Järvipelastusyhdistys ry perustetaan Viitasaarelle ja Karinkiertäjät ry Sipooseen.

1982
PR Ossi Barck valmistuu; rakennusmateriaali on jo vaihtunut kevytmetalliin.

Pursiseura Ilmarisen järvipelastusjaos aloittaa toimintansa Kiteellä.

1984
Haminan Seudun Meripelastusyhdistys ry ja Lieksan Pursiseura perustetaan.

1985
Merikapteeni Paavo Wihurin kahdeksanvuotinen toiminnanjohtajakausi alkaa.

1986
Meripelastusseuran alustoimikunta käynnistää keskustelun ja suunnittelun 1990-luvulle tähtäävästä meripelastusveneiden sarjavalmistuksesta; luodaan yhteys Teknilliseen korkeakouluun.

Ensimmäiset valtakunnalliset meripelastustaitokilpailut Espoossa.

Pyhäjoelle ja Korppooseen perustetaan meripelastusyhdistys.

1987
Meripelastusseuran 90-vuotisjuhlat.

"Vapaaehtoisen meripelastajan käsikirja" julkaistaan.

Merikapteeni Paul J. Lammin "Katsaus Suomen Meripelastusseuran vaiheisiin" ilmestyy.

Varatuomari Mikko Mannio kutsutaan Meripelastusseuran kunniapuheenjohtajaksi.

Merikapteeni Matti Salminen valitaan Meripelastusseuran koulutussihteeriksi.

Kemin Meripelastusyhdistys ry perustetaan.

Inarin Järvipelastusyhdistys ry Ivaloon.

1988
Oulujärven Pelastusyhdistys ry:n toiminta käynnistyy Kajaanissa.

1989
Perustetaan Puruveden Pursiseuran pelastusjaos Kerimäelle ja Iisalmen järvipelastusyhdistys.

1990
Meripelastusseuran hallintoa uudistetaan merkittävästi.

Pankinjohtaja Ilkka Toikan puheenjohtajakausi alkaa.

Meripelastusseura saa koulutuspäällikökseen komentajakapteeni Topi T. Järäisen ja talouspäällikökseen dip.ekon. Christer Lidströmin.

Hankoon perustetaan meripelastusyhdistys.

Ensimmäinen sarjavalmistusalus tilataan sijoitettavaksi Turkuun.

1992
Ensimmäinen, Rajakariksi kastettu MPA-90 -tyypin meripelastusvene luovutetaan Turunmaan Meripelastusyhdistykselle.

Vuoden meripelastaja valitaan ensimmäisen kerran.

Inkoon Meripelastusyhdistys ry perustetaan.

1993
Sääntöjä uudistetaan: valtuuskunnan nimi muuttuu Seuran valtuutetuiksi.

Eestiläisille vapaaehtoisille meripelastajille järjestetään koulutusta sekä Tallinnassa että Suomen vesillä.

Kontra-amiraali Heimo Iivonen aloittaa Meripelastusseuran toiminnanjohtajana.

Partakosken, Konneveden ja Sisä-Savon järvipelastusyhdistykset sekä Molpe Skepparklubb. rf, Sjöräddningssektion, perustetaan.

1994
Meripelastusseura tilaa ensimmäisen MPA-93 -tyypin veneen.

Kunniapuheenjohtaja Mikko Mannio lahjoittaa Mikon majakka -kiertopalkinnon luovutettavaksi valtakunnallisten meripelastustaitokilpailujen yleismestaruuden voittaneelle joukkueelle.

Eestin joukkue osallistuu ensimmäisiin meripelastustaitokilpailuihinsa Suomessa.

Valtioneuvosto määrää toiminnanjohtaja Heimo Iivosen jäseneksi Estonian onnettomuutta tutkineeseen kansainväliseen tutkintakomissioon meripelastusasiantuntijaksi.

Perustetaan Laukaan Järviosasto, Nilakan Järvipelastusyhdistys Keiteleelle ja Puulan veneseuran pelastusjaos Kangasniemelle.

1995
Ensimmäinen MPA-93 -tyypin meripelastusalus valmistuu Tammisaareen.

Turvalaitteisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Meripelastusalukset saavat taiteilija Harro Koskisen suunnitteleman uudenlaisen värityksen.

Meripelastuskoulutusta systematisoidaan entisestään alku-, perus-, jatko- ja erikoiskoulutukseen; koulutuksen yhteistoimintaa suunnitellaan.

Miekojärven veneseuran järvipelastusosasto perustetaan Pelloon.

Neljä MPA-96 -venettä tilataan sijoituspaikkoinaan Viitasaari, Kotka, Lahti ja Inkoo.

1997
Suomen Meripelastusseura täyttää 100 vuotta

***

2000
Estonia-onnettomuuden pelastustoimen johtajana toiminut Kommodori Raimo Tiilikainen ottaa vastaan Suomen Meripelastusseuran toiminnanjohtajan tehtävät.

2003
Käynnistetään pienten uudisalusten hankintaohjelma.

2004
Meripelastusseuran toimitusjohtajaksi valitaan valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Kyösti Vesterinen.

Perustetaan alustyyppityöryhmä, jonka tehtävänä on määrittää Meripelastusseuralle tarvittavat alustyypit ottaen huomioon yhteistyöviranomaisten odotukset.